Endometrioosi on tulehduksellinen sairaus, joka koskettaa noin 10 %:a hedelmällisessä iässä olevista naisista. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa poikkeavasti kohdun ulkopuolella. Endometrioosi aiheuttaa useimmiten kipua ja kivun sijainti riippuu pitkälti siitä, missä endometrioosipesäkkeet sijaitsevat.
Endometrioosia esiintyy eri muodoissa. Munasarjoissa esiintyvää tautia kutsutaan usein endometrioomaksi. Syvä endometrioosi voi sijaita kohdun kannatinsiteissä, virtsarakossa tai suolen seinämässä, kun taas pinnallinen endometrioosi ilmenee pieninä pesäkkeinä lantion vatsakalvolla. Lisäksi adenomyoosi, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun seinämän sisällä, luokitellaan usein endometrioosin muodoksi.
10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista sairastaa endometrioosia, joka vastaa arviolta 190 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti.
WHO:n mukaan endometrioosidiagnoosin saaminen kestää keskimäärin 4–12 vuotta.
Arvioiden mukaan yli 25 %:lla lapsettomuutta kokevista naisista on endometrioosi.
Endometrioosin yleisin oire on voimakas ja pitkäkestoinen kuukautiskipu, joka alkaa usein jo ennen kuukautisvuodon alkamista. Muita oireita voivat olla alavatsakivut seuraavissa tilanteissa:
Vaikka vastaavia oireita voivat aiheuttaa muutkin sairaudet kuin endometrioosi, endometrioosiin voi liittyä myös:
Osalla potilaista voi esiintyä kroonista, epämääräistä alavatsakipua. Endometrioosi voi kuitenkin olla myös lähes oireeton ja löytyä sattumalta, kuten esimerkiksi lapsettomuustutkimusten yhteydessä.
Syvä endometrioosi voi vaikuttaa useampaan elimeen kuten esimerkiksi suolistoon ja virtsateihin. Tämä voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten esimerkiksi lantion seudun kipua ja kipua virtsatessa. Näissä tilanteissa endometrioosileikkaus voi olla vaativa ja siksi komplikaatioiden riski on suurempi. Jos endometrioosi on hyvin vaikea, se voi vaikuttaa lähellä oleviin elimiin ja aiheuttaa vakavia munuais- ja suolisto-ongelmia.
Endometrioosia voidaan hoitaa monella tavalla. Hoitomuoto on yksilöllinen, riippuen potilaan oireista sekä mikäli potilas toivoo raskautta tulevaisuudessa.
Endometrioosin hoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat:
Raskauden aikana endometrioosipotilaat voivat yleensä hyvin, mutta synnytyksen jälkeen on hyvä tehdä hoitosuunnitelma hormonihoidon uudelleen aloittamisesta. Hormonihoito tulisi aloittaa viimeistään imetyksen päätyttyä, jotta endometrioosin oireet pysyvät hallinnassa.
Endometrioosin epäily herää potilaan oireiden (krooninen lantion seudun kipu, kuukautiskipu, virtsaamis- tai suolisto-oireet, vaikeus tulla raskaaksi) tai lääkärin tekemän tutkimuksen perusteella.
Joissakin tilanteissa diagnoosin tueksi voidaan tehdä kuvantamistutkimus (ultraääni, magneettikuvaus). Ainoa varma tapa todeta endometrioosi on suorittaa leikkaus, jossa patologi tutkii poistetun endometrioosikudoksen.
Endometrioosi voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista, mutta kaikki endometrioosia sairastavat eivät koe lapsettomuutta. Arvion mukaan endometrioosi on lapsettomuuden syy 25 %:lla potilaistamme.
On tärkeää huomioida, että endometrioosin lääkehoidot ehkäisevät raskauden tehokkaasti, joten hoitosuunnitelma tulee aina tehdä yksilöllisesti – ei vain raskauden saavuttamiseksi, vaan myös raskauden jälkeistä hoitoa ajatellen.
Sairauden lievissä muodoissa voidaan seurata, alkaako raskaus hormonihoidon lopettamisen jälkeen. Endometrioosin oireet voivat kuitenkin pahentua nopeasti lääkityksen lopettamisen jälkeen, jolloin raskauden ennusteesta kannattaa keskustella lapsettomuuslääkärin kanssa. Vaikeammissa tapauksissa koeputkihedelmöitys voi olla tarpeen vaativan endometrioosileikkauksen jälkeen. Hoitosuunnitelmat ja niiden toteutus tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.
Endometrioosiin liittyvän lapsettomuuden syistä on erilaisia näkemyksiä, jotka riippuvat osittain sairauden vaikeusasteesta.
Endometrioosin toteamiseen ei ole olemassa yksittäistä testiä, mutta sitä voidaan epäillä oireiden ja gynekologisen tutkimuksen perusteella. Joissakin tilanteissa kuvantamistutkimuksesta (ultraääni tai magneettikuvaus) voi olla apua. Ainoa varma tapa todeta endometrioosi on leikkaus, jossa endometrioosikudosta poistetaan ja analysoidaan.
Endometrioosi on krooninen hyvänlaatuinen sairaus, joka on riippuvainen hormoneista (estrogeenit). Siihen liittyy lievästi kohonnut riski tiettyihin munasarjasyöpätyyppeihin. Tämä riski pienenee merkittävästi ehkäisyhoidon avulla. Luotettavia diagnostiikkatestejä ei ole saatavilla.
Leikkaushoitoa harkitaan, kun krooninen lantion seudun kipu ei helpotu lääkehoidolla, kun endometrioomat ovat suuria tai kun endometrioosipesäkkeet heikentävät muiden elinten, kuten suolen tai virtsarakon, normaalia toimintaa. Joissakin tapauksissa leikkaus tehdään lisääntymisennusteen parantamiseksi.
Leikkauksen seuraukset riippuvat pitkälti siitä, mitä lantion rakenteita sairaus koskee ja mikä on endometrioosin vaikeusaste. Krooninen kipu voi jatkua, leikkaukseen liittyviä virtsa- ja suolivammoja voi ilmetä tai vatsaonteloon voi muodostua kiinnikkeitä (tietyt kudokset tai elimet tarttuvat toisiinsa).
Valitettavasti endometrioosia ei voida ehkäistä. Endometrioosin etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa ja oireita lievittää ehkäisyvalmisteilla tai muulla kuukautisvuodot pysäyttävällä hormonihoidolla. Lisäksi tiedetään, että endometrioosia sairastavien naisten kliininen vointi paranee merkittävästi raskauden aikana.
Viime vuosien merkittävin kehitys on se, että leikkaushoidon kriteerit ovat tiukentuneet. Tämä auttaa säilyttämään munasarjojen toiminnan ja hedelmällisyyden endometrioosia sairastavilla, sillä leikkaus vaikuttaa merkittävästi munasarjareservin määrään. Sairaudesta on edelleen paljon opittavaa, jotta sen hoitoa ja ennustetta voidaan parantaa.
