Inseminaatio eli keinohedelmöitys on yksi yleisimmistä ja kevyimmistä hedelmöityshoidoista. Se on yleinen hoitomuoto pareille ja itsellisille naisille.
Inseminaatio eli kohdunsisäinen keinohedelmöitys (IUI, intrauterine insemination) on yksi yleisimmistä ja kevyimmistä hedelmöityshoidoista. Inseminaatiossa siittiöt viedään ohuella katetrilla naisen kohtuun ovulaation aikana. Hedelmöittyminen tapahtuu naisen elimistössä. Se on usein ensimmäinen hoitomuoto lievään miehestä johtuvaan tai selittämättömään lapsettomuuteen, sekä yleisin hoitomuoto itsellisille naisille ja naispareille. Toimenpiteessä voidaan käyttää joko miehen omia tai lahjoitettuja siittiöitä.
Inseminaatio eli keinohedelmöitys (IUI) sopii naisille ja pareille, jotka tarvitsevat kevyttä tukea raskauden alkamiseen, ja joissa hedelmöityksen odotetaan tapahtuvan luonnollisesti kehon sisällä.
Hoito voi olla sinulle sopiva, jos:
Inseminaatio voidaan toteuttaa joko luonnollisessa kuukautiskierrossa tai yhdistää kevyeen hormonistimulaatioon, joka tukee munasolun kypsymistä.
Luonnollisessa kierrossa ovulaation ajankohta tunnistetaan kotitestillä, joka mittaa LH-hormonia.
Parhaat onnistumisprosentit saavutetaan yleensä silloin, kun inseminaatio yhdistetään hormonilääkitykseen ja munarakkuloiden kehitystä seurataan tarkasti, jotta monisikiöraskauden riski pysyy pienenä.
Ihanteellinen määrä kypsyviä munarakkuloita on yksi tai kaksi.
Kun munarakkula kasvaa ja ovulaatio lähestyy, inseminaatio ajoitetaan irrotuspistoksen tai ovulaatiotestin perusteella.
Koska hedelmöitys tapahtuu luonnollisesti munanjohtimessa, voidaan inseminaatiota suunniteltaessa tehdä munanjohtimien aukiolotutkimus sen varmistamiseksi, että vähintään toinen munanjohdin on avoin. Inseminaatiohoito edellyttää myös riittävää määrää eteenpäin liikkuvia siittiöitä laboratoriokäsittelyn jälkeen.
Inseminaatio voidaan tehdä joko oman kumppanin siittiöillä tai lahjoitetuilla siittiöillä.
Siemennestenäyte annetaan inseminaatiopäivänä.
Näyte käsitellään laboratoriossa, jossa siemennesteestä erotellaan eteenpäin liikkuvat siittiöt – tämä parantaa hedelmöittymisen todennäköisyyttä.
Joissakin tilanteissa inseminaatio voidaan tehdä myös aiemmin pakastetuilla puolison siittiöillä.
Inseminaatio on toimenpiteenä nopea, voit jatkaa normaalia arkea heti sen jälkeen.
Ensimmäinen askel hoitoon on varata ensikäynti tai soittaa lähimmälle klinikallesi.
Inseminaatiohoidon onnistumistulokseen vaikuttavat ennen kaikkea naisen ikä, mutta myös siemennesteen laatu ja inseminaation ajoituksen onnistuminen. Onnistumisprosentti inseminaatiossa yhdistettynä hormonihoitoon on parhaimmillaan 10–20 prosenttia hoitokertaa kohden. Inseminaatiohoitoja toistetaan yleensä muutaman kerran, minkä jälkeen on hyvä keskustella lääkärin kanssa mahdollisista muista hoitovaihtoehdoista. Mikäli inseminaatiohoidot ovat tuloksettomia, siirrytään yleensä koeputkihedelmöitykseen eli IVF-hoitoon.
Inseminaatiohoito voidaan toteuttaa myös lahjoitetuilla siittiöillä. Ovumialla on oma rekisteröityjen lahjoittajien spermapankki, josta saa Suomessa rekisteröityjen lahjoittajien siittiöitä.
Mikäli sopivaa lahjoittajaa ei löydy Ovumian spermapankista, siittiöitä on mahdollista tilata myös kansainvälisistä spermapankeista, kuten European Sperm Bankista tai Cryosilta. Kun hedelmöityshoidossa käytetään lahjasukusoluja, vastaanottajalle annetaan ennen hoidon alkua ns. lahjasoluneuvontaa. Lakisääteisessä lahjasoluneuvonnassa on tarkoituksena varmistua siitä, että hoitoon hakeutuva miettii lahjoitettujen sukusolujen käytön merkitystä kaikilta näkökannoilta ennen hoidon aloittamista.
Ilmoita kuukautisten alku klinikalle heti alkukierrossa.
Luonnollisen kierron vaihtoehto
Hoito voidaan tehdä luonnollisessa kierrossa, jolloin ovulaatiohetki varmistetaan kotona tehtävällä ovulaatiotestillä. Jatko kuten kohdassa 3 ja 4.
Kevyen hormonistimulaation vaihtoehto
Vaihtoehtoisesti hoitoon liitetään hormonihoito, jolla pyritään kypsyttämään 1–2 munasolua. Hormonihoito edellyttää yleensä ultraääniseurantaa. Joskus ultraääniseuranta joudutaan toistamaan hoitojakson aikana. Tarvittaessa ovulaatio aikaansaadaan hCG-hormonipistoksella (ns. munasolun irrotuspistos), mutta usein inseminaatioajoitus tehdään ovulaatiotestin perusteella.
Ilmoita klinikalle ovulaatiosta
Ilmoita positiivinen ovulaatiotestitulos klinikalle. Irrotuspistosta käytettäessä inseminaatioajankohta sovitaan jo seurannan yhteydessä.
Siemennestenäyte
Siemennestenäyte annetaan inseminaatiopäivänä klinikalla ohjeiden mukaan. Tarvittaessa näytteen voi antaa myös kotona ja toimittaa klinikalle sovitusti. Siemenneste käsitellään laboratoriossa ja parhaiten liikkuvat siittiöt ruiskutetaan kohtuun myöhemmin samana päivänä.
Laboratoriossa käsitellyt siittiöt ruiskutetaan ohuella katetrilla kohtuonteloon. Toimenpide kestää tavallisimmin vain hetken eikä aiheuta merkittävää kipua. Inseminaatio on helpointa toteuttaa, kun virtsarakko on täynnä. Inseminaation jälkeen voi jatkaa normaalia elämää eikä toimintaa tarvitse mitenkään rajoittaa.
Raskaustesti
Raskaustesti tehdään 2 viikon kuluttua inseminaatiosta.
Raskauden ultraääni
Raskausultraääni tehdään 3 viikon kuluttua positiivisesta raskaustestistä.
Ei, inseminaatio on yleensä nopea ja kivuton toimenpide. Se kestää vain muutaman minuutin. Useimmat potilaat voivat jatkaa normaaleja päivärutiinejaan heti toimenpiteen jälkeen. Täysi virtsarakko helpottaa ja nopeuttaa yleensä inseminaatiota.
Inseminaatio toistetaan yleensä 3–6 hoitokiertoa, yksilöllisestä tilanteesta – kuten iästä ja hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä – riippuen. Jos raskaus ei ala useiden yritysten jälkeen, lääkäri voi suositella muita hoitomuotoja, kuten IVF-hoitoa.
Kyllä, inseminaatio voidaan tehdä joko kumppanin siittiöillä tai luovutetuilla siittiöillä. Kaikki lahjasoluja käyttävät potilaat saavat ennen hoitoa lain edellyttämän neuvonnan, joka auttaa tekemään harkitun ja varman päätöksen.
