Hedelmöitys­hoidot naispareille

Inseminaatio on yleensä naisparien ensisijainen hedelmällisyyshoitovaihtoehto. Toimenpiteessä luovutettu siemenneste viedään hellävaraisesti naisen kohtuun. Hedelmöitys tapahtuu tämän jälkeen luonnollisesti. 

Inseminaatio valitaan usein ensimmäiseksi hoidoksi, koska se on yksinkertainen, tehokas ja kohtuuhintainen. Joissakin tilanteissa – esimerkiksi silloin, kun inseminaatio ei ole teknisesti mahdollinen – voidaan kuitenkin suositella IVF-hoitoa jo alusta lähtien.

Inseminaation onnistuminen riippuu iästä ja taustalla olevasta hedelmällisyyden tilasta. Ennen hoitoa lääkäri arvioi, tarvitaanko esimerkiksi munanjohtimien aukiolotutkimusta tai muita selvityksiä.

Raskauden todennäköisyys yhtä inseminaatiokiertoa kohden on tyypillisesti noin 10–15 %. Naispareilla, joilla ei ole muita hedelmällisyyshaasteita kuin siittiöiden puuttuminen, hoidon onnistumisprosentti on usein keskimääräistä korkeampi.

IVF-hoidossa hormonistimulaatiolla kypsytetään useita munasoluja, jotka kerätään munasolupunktiossa ja hedelmöitetään laboratoriossa luovutetuilla siittiöillä.

Keskimäärin noin 70 % munasoluista hedelmöittyy normaalisti, ja noin 30–50 % hedelmöittyneistä munasoluista kehittyy hyvälaatuisiksi alkioiksi. Yksi alkio valitaan ja siirretään kohtuun 2–5 päivää hedelmöityksen jälkeen. Mahdolliset ylimääräiset hyvälaatuiset alkiot pakastetaan myöhempää käyttöä varten.

Tuorealkionsiirroista noin 30–40 % johtaa kliiniseen raskauteen.

Täysdonaatiohoidossa käytetään lahjoitettuja munasoluja ja siittiöitä.

Hoidon aikana sen kumppanin, jonka kohtuun alkio siirretään, limakalvo valmistellaan lääkityksellä. Luovutetut munasolut ja siittiöt hedelmöitetään laboratoriossa ja hoidosta saatu alkio siirretään naisen kohtuun. Mahdolliset jäljelle jäävät alkiot voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Ovumialla on yli 25 vuoden kokemus lahjamunasukusoluhoidoista sekä omat rekisteröidyt siittiö- ja munasolupankit.