Miehen hedelmällisyystutkimukset ovat tärkeä osa parin hedelmällisyyden ja hedelmättömyyden selvittelyssä. Ne auttavat selvittämään mahdollisia syitä hedelmällisyysongelmiin ja tarjoavat pohjan hoitosuunnitelmalle.
Käytännössä tutkimukset aloitetaan aina tavanomaisella siemennesteanalyysillä, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös muita menetelmiä.
Siemennesteanalyysi eli siemennestetutkimus on yleensä ensimmäinen ja keskeisin tutkimus miehen hedelmällisyyden arvioinnissa. Näytteestä selvitetään muun muassa siemennesteen tilavuus, siittiöiden määrä, liikkuvuus ja mahdolliset siittiövasta-aineet.
Jos kaikki arvot ovat viitearvojen mukaiset, muita tutkimuksia ei yleensä välttämättä tarvita. Jos tuloksissa havaitaan selkeitä poikkeavuuksia, voidaan tilanteen tarkentamiseksi tehdä lisätutkimuksia. Usein ensimmäinen poikkeava tulos varmistetaan uudella analyysillä.
Fyysinen tutkimus antaa arvokasta tietoa kiveksistä ja niitä ympäröivistä rakenteista. Tärkeää on arvioida myös miehen yleistä terveydentilaa.
Merkittävä varikoseele eli kiveksen laskimolaajentuma voidaan havaita kliinisesti. Lievä varikoseele on varsin tavallinen, eikä edellytä toimenpiteitä. Merkittävä varikoseele voi heikentää siittiöiden tuotantoa ja hedelmällisyyttä, ja sen hoidon hyödyllisyys tulee arvioida yksilöllisesti.
Siemennesteen laadun ollessa erityisen huono, tai jos laadussa on havaittu merkittävä muutos, on aiheellista arvioida kiveskudoksen tilannetta ultraäänitutkimuksen avulla. Tavoitteena on poissulkea kivesten kasvaimet tai toisinaan todettavat ns. mikrokalkit, jotka voivat vaatia seurantaa tai jatkotutkimuksia. Ultraäänitutkimus on nopea ja kivuton tutkimus, joka voidaan tehdä tavallisen vastaanoton yhteydessä.
Hormonitasojen mittaaminen (tavallisesti testosteroni, FSH, LH, prolaktiini ja kilpirauhaskokeet) kertoo, ovatko hormonit tasapainossa. Kivesten riittävä testosteronituotanto on välttämätöntä normaalille siittiötuotannolle. Hormonimääritysten avulla tehdään myös ns. tasodiagnostiikkaa eli arvioidaan, onko vika kiveksen toiminnassa vai sen toiminnan säätelyssä. Tämän perusteella on mahdollista päättää, voiko hormonihoidolla pyrkiä parantamaan siemennesteen laatua ja edelleen miehen hedelmällisyyttä.
Siemennesteen laadun ollessa huomattavan heikko, on välttämätöntä selvitellä tavanomaisten perimään liittyviä syiden mahdollisuutta. Näihin kuuluvat muun muassa:
Tämä tutkimus analysoi siittiöiden perimän eheyttä. Korkea siittiöiden DNA-fragmentaatio voi vaikuttaa hedelmöittymiseen, alkioiden kehitykseen ja raskauden onnistumiseen. Tulosten perusteella pohditaan, miten DNA-fragmentaatiota voidaan vähentää, osassa tapauksista riittää, kun laboratoriossa valitaan sopivimmat menetelmät siittiöiden valitsemiseksi ICSI-hedelmöitykseen.
Miehen hedelmällisyystutkimukset koostuvat normaalista poikkeavissa tapauksissa siemennesteanalyysistä, kliinisestä tutkimuksesta, ultraäänestä, hormonitasojen mittauksesta sekä tarvittaessa geneettisistä tutkimuksista. Tutkimukset antavat kattavan kuvan hedelmällisyydestä ja ohjaavat hoitosuunnitelman laadintaa, jotta raskauden mahdollisuus voidaan maksimoida.
